Kyproksen keskimääräinen asuntolainakorko on nyt 3,24 prosenttia, mikä on selvästi alle vuoden 2012 pankkikriisin huipputasojen. Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu 28.–29. lokakuuta päättämään ohjauskoroista.

Osa päättäjistä on avoin 25 peruspisteen korotukselle 2,50 prosentista 2,75 prosenttiin energian hintojen aiheuttaman inflaatiopaineen vuoksi. Useimmat analyytikot ja markkinat odottavat kuitenkin EKP:n odottavan joulukuun kokoukseen, jolloin käytettävissä on enemmän taloustietoa.

Tyypillisessä 200 000 euron asuntolainassa, joka maksetaan takaisin 25 vuodessa, kuukausierä on nykyisellä 3,24 prosentin keskikorolla 974 euroa. Lainan kokonaiskustannus on 292 200 euroa, josta korkoja on 92 200 euroa.

Vuoden 2012 kriisihuipulla vastaavan lainan korko oli 5,50 prosenttia, kuukausierä 1 228 euroa ja kokonaiskustannus 368 400 euroa. Nykyinen lainanottaja maksaa siis 254 euroa vähemmän kuukaudessa ja säästää korkoja 76 200 euroa verrattuna vuonna 2012 ostaneeseen.

Vuoden 2023 inflaatiokriisin huipulla lainan ottaneilla tai vaihtuvakorkoisilla lainoilla olleilla kuukausierä nousi 1 146 euroon 4,80 prosentin korolla. Keskikoron lasku 3,24 prosenttiin jättää heille 172 euroa enemmän käteen kuukaudessa.

Nuorille pariskunnille asunnon oston pääeste on siirtynyt lainan hinnasta kiinteistöjen ja rakennusmateriaalien jyrkkään hintojen nousuun.

Kyproksen keskikorko 3,24 prosenttia on nyt myös alle Euroopan keskiarvon 3,54 prosenttia. Kyproslaisilla pankeilla on ylimääräistä likviditeettiä, minkä ansiosta ne voivat vaimentaa häiriöitä siirtämättä jokaista EKP:n koronnostoa välittömästi asiakkaille.

Lainanottajien tavat ovat myös muuttuneet: valtaosa uusista asuntolainoista otetaan nyt kiinteällä korolla ensimmäisiksi kolmesta viiteen vuodeksi. Tämä suojaa kotitalouksia inflaatiolta ja uusilta koronnostoilta.