Kyproksen ministerineuvosto hyväksyi 16. syyskuuta 2026 vuoden 2027 budjettiesityksen sekä vuosien 2027–2029 keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen. Budjetin suuruus on noin 11,16 miljardia euroa, kun korkomenot ja lainojen lyhennykset jätetään pois.

Ministeriön perusennusteessa talous kasvaa ensi vuonna 2,9 prosenttia ja työttömyys pysyy noin 4,5 prosentissa. Julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vuoden 2026 ennuste on 2,3 prosenttia. Julkisen velan suhteen BKT:hen ennakoidaan laskevan 49,9 prosentista 46,6 prosenttiin. Luvut kuvaavat ennustetta, eivät jo saavutettua kehitystä.

Kesäkuussa julkaistussa finanssipolitiikan strategisessa kehyksessä keskeisiä ulkoisia riskejä ovat Ukrainan ja Lähi-idän sodat. Niiden lisäksi kansainvälisen kaupan häiriöt ja pakotteisiin liittyvä epävarmuus voivat heikentää talouden näkymiä. Riskiluettelo kertoo tekijöistä, jotka voivat muuttaa budjetin pohjana olevaa perusuraa.

Euroopan komission toukokuun talousennuste avaa vaikutusketjua: energian kallistuminen voi heikentää kotitalouksien ostovoimaa, ja matkailukysyntä reagoi herkästi geopoliittiseen tilanteeseen. Komissio arvioi tieto- ja viestintäpalvelujen sekä rahoitus- ja yrityspalvelujen viennin kestävän matkailua paremmin. Myös merenkulku voi kärsiä kansainvälisen kaupan häiriöistä.

Kaasuterminaalin kustannukset riippuvat ratkaisuista

Kotimaisista hankkeista erityistä epävarmuutta liittyy Vasilikon kaasuterminaaliin. Keskeytyneet työt ja Englannissa käytävä välimiesmenettely voivat johtaa vastuisiin, jotka liittyvät muun muassa valtion takaamiin lainoihin ja hankkeen rahoitukseen. Kreetan ja Kyproksen Great Sea Interconnector -sähköyhteyden vaikutukset puolestaan riippuvat osallistumista koskevista päätöksistä.

Philenews nostaa Vasilikon yhteydessä esiin noin 410 miljoonan euron summan. Lehti korostaa kuitenkin, että kyse on erilaisten riskien laskennallisesta yhteenlaskusta äärimmäisessä tilanteessa, jossa kaikki toteutuisivat. Summa ei ole virallinen arvio valtion tulevasta menosta: vastuiden toteutuminen riippuu esimerkiksi välimiesmenettelyn ratkaisusta ja valtion takausten mahdollisesta laukeamisesta.

Terveydenhuolto ja ilmastoriskit lisäävät epävarmuutta

Valtiontaloutta voivat rasittaa myös terveydenhuoltojärjestelmä GeSY ja erityisesti julkisista terveyspalveluista vastaavan OKYPY-organisaation alijäämät. Kehyksessä huomioidaan lisäksi pankkikriisissä menetyksiä kärsineille tallettajille ja arvopaperien haltijoille tarkoitettu asteittainen korvausohjelma. Suu- ja sorkkataudin mahdollinen leviäminen muodostaa riskin maitotuotteiden tuotannolle ja viennille.

Pankkien ongelmaluottojen uutta kasvua ei ministeriön mukaan voida sulkea pois, jos hintojen, korkojen ja geopoliittisen tilanteen vaikutukset heikentävät lainanhoitoa. Toisaalta pankkijärjestelmää tukevat vahva pääoma-asema ja runsas maksuvalmius.

Syyskuun budjettitiedotteessa ministeriö nostaa esiin myös ilmastonmuutoksen ennakoimattomat kustannukset. Luonnonkatastrofit voivat synnyttää korvaustarpeita maataloudessa ja lisätä infrastruktuuriin sekä varautumiseen tarvittavia menoja. Budjettitavoitteiden toteutuminen riippuu siten talouden kasvun lisäksi siitä, kuinka suuret näistä mahdollisista menoista lopulta realisoituvat.

Lähteet