Kyproksen julkisen talouden ylijäämä nousi 1 609,7 miljoonaan euroon vuoden 2026 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Tilastokeskuksen (Cystat) mukaan ylijäämä vastasi 4,0 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun vuotta aiemmin se oli 1 167,6 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia.

Kokonaistulot kasvoivat 6,5 prosenttia 12,1 miljardiin euroon. Kokonaismenot nousivat samalla 2,9 prosenttia 10,48 miljardiin euroon.

Pääomamenot kuitenkin laskivat 189,9 miljoonaa euroa eli 16,9 prosenttia. Nettoinvestoinnit kiinteään omaisuuteen, kuten teihin, rakennuksiin ja infrastruktuuriin, vähenivät 12,1 prosenttia.

Tulojen kasvua vauhdittivat erityisesti tulo- ja varallisuusverot, jotka nousivat 15,3 prosenttia 3 337 miljoonaan euroon. Arvonlisäveron nettotuotto kasvoi 293,1 miljoonaa euroa eli 12,5 prosenttia, ja sosiaaliturvamaksut lisääntyivät 235 miljoonaa euroa.

Menojen kasvusta suurin osa meni sosiaalietuuksiin, jotka kasvoivat 4,9 prosenttia 4 268,9 miljoonaan euroon. Työntekijöiden palkkamenot nousivat 108,3 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia lähes 3 miljardiin euroon.

Keskushallinnon ylijäämä yli kaksinkertaistui 656,3 miljoonaan euroon edellisvuoden 306,8 miljoonasta eurosta. Sosiaalivakuutusrahastot kirjasivat 957,2 miljoonan euron ylijäämän, ja kuntien alijäämä kaventui 3,8 miljoonaan euroon vuoden 2025 30,7 miljoonasta eurosta.

Tilastokeskuksen mukaan valtio kerää selvästi enemmän tuloja mutta käyttää vähemmän pitkäaikaiseen infrastruktuuriin. Menojen kasvu suuntautuu pääosin sosiaalietuuksiin, henkilöstön palkkoihin ja päivittäisiin toimintakuluihin.

Pienemmät pääomamenot hillitsevät kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta voivat heikentää talouden pidemmän aikavälin kasvua. Tilastokeskuksen mukaan tällaiset laskut eivät usein ole tietoinen politiikkavalinta, vaan merkki budjetin toimeenpanon vaikeuksista, kuten byrokratiasta, tarjouskilpailujen viivästymisestä tai urakoitsijoiden välisistä oikeuskiistoista.