Euroopan parlamentti vaatii EU:n seuraavalle seitsenvuotiselle rahoituskehykselle selvästi suurempaa budjettia kuin jäsenmaat. Parlamentti tavoittelee noin 1,78 biljoonan euron kehystä vuoden 2025 hinnoin, mikä vastaa 1,27 prosenttia EU:n bruttokansantulosta ja on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin Euroopan komission esitys.

Strasbourgissa viime viikolla käydyssä keskustelussa mepit varoittivat, etteivät he hyväksy leikkauksia jo valmiiksi tiukkaan menokehykseen. Rahoituskehyksen toinen esittelijä Siegfried Mureşan sanoi, että komission esitystä pienemmät leikkaukset eivät voi olla parlamentin hyväksynnän perusta.

Kypros on pyrkinyt sovittelemaan kiistassa. EU-puheenjohtajakaudellaan Nikosia esitti komission noin 1,76 biljoonan euron luonnosta leikattavaksi kahdella prosentilla noin 1,73 biljoonaan euroon samalla kun se pyrki suojaamaan koheesio- ja maatalousrahoitusta.

Kyprokselle neuvottelun lopputulos vaikuttaa siihen, kuinka paljon EU-rahaa saarelle virtaa aluekehitykseen, maatalouteen, infrastruktuuriin ja vihreään siirtymään vuoden 2027 jälkeen. Kypros sai noin 969 miljoonaa euroa EU:n koheesiopolitiikan varoja kaudella 2021–2027.

Sosialistien ja demokraattien ryhmän kyproslainen meppi Costas Mavrides sanoi, että Kyprokselle on erityisen tärkeää, että uudet EU-rahoitushaut tukevat ennen kaikkea asumista, puolustusta ja energiaturvallisuutta. Hänen mukaansa EU-rahoitteisilla infrastruktuurihankkeilla on myös geopoliittista merkitystä Turkin laajentumispyrkimysten vuoksi.

Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa huhtikuussa äänin 370–201, ja 84 meppiä äänesti tyhjää. Lopullinen rahoituskehys vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden neuvostossa ja Euroopan parlamentin hyväksynnän, mikä antaa mepeille merkittävän veto-oikeuden.

Kyproksen haasteena on puolustaa perinteisen EU-rahoituksen osuuttaan ja samalla perustella budjettia, joka pystyy rahoittamaan unionin uusia painopisteitä. Parlamentin äänestys on vasta seuraava vaihe todennäköisesti pitkissä neuvotteluissa meppien ja kansallisten hallitusten välillä.