Kyproksen halloumin vienti nousi 354,3 miljoonaan euroon vuonna 2025, kun se edellisvuonna oli 324,2 miljoonaa euroa. Virallisten ulkomaankauppatilastojen mukaan myös suojatun alkuperänimityksen juuston vientimäärä kasvoi 46 561 tonniin vuoden 2024 42 384 tonnista.

Halloumin osuus Kyproksen kotimaisten tuotteiden kokonaisviennistä oli 9,6 prosenttia vuonna 2025, mikä vei sen lääkkeiden edelle. Energia-, kauppa- ja teollisuusministeriön tietojen mukaan alan liikevaihto on lähes 603,6 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 15 000 ihmistä.

Vuoden 2026 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana halloumin vienti oli 233,4 miljoonaa euroa ja 30 702 tonnia, kun vastaavana ajanjaksona 2025 luvut olivat 237,1 miljoonaa euroa. Pienestä laskusta huolimatta halloumin osuus kotimaisesta viennistä nousi 11,2 prosenttiin.

Britannia on selvästi suurin markkina ja vie johdonmukaisesti noin 40 prosenttia kokonaisviennistä. Britanniaan vietiin yli 148,7 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja 85,9 miljoonalla eurolla tammi–heinäkuussa 2026. Kreikka on toisena 34,5 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja 23,4 miljoonalla eurolla alkuvuonna 2026.

Kolmannen sijan järjestys on muuttunut. Saksa nousi kolmanneksi tammi–heinäkuussa 2026 22,4 miljoonalla eurolla ja ohitti Ruotsin, joka putosi neljänneksi 16,9 miljoonalla eurolla. Vuonna 2025 Ruotsi oli kolmas 27 miljoonalla eurolla ja Saksa neljäs 24,8 miljoonalla eurolla.

Puola oli viides tammi–heinäkuussa 2026 11,8 miljoonalla eurolla, kun se oli kuudes vuonna 2025 14 miljoonalla eurolla Australian 15,2 miljoonan euron jälkeen. Muista markkinoista Belgian vienti nousi noin 6,1 miljoonasta eurosta vuonna 2024 noin 12,7 miljoonaan euroon vuonna 2025.

Itävaltaan vietiin noin 9,4 miljoonalla eurolla tammi–heinäkuussa 2026, kun koko vuoden 2025 luku oli noin 8,7 miljoonaa euroa. Saudi-Arabia osti noin 11,6 miljoonalla eurolla ja Yhdysvallat noin 11,4 miljoonalla eurolla vuonna 2025.

Kauppaministeriön tavaramerkkien hallintayksikön virkamies Christoforos Triantafyllou sanoi halloumin olevan puhtaasti kansallinen asia maan identiteetin ytimessä. Hänen mukaansa laadun turvaaminen on välttämätöntä johtoaseman säilyttämiseksi, ja maine on ainoa perusta kuluttajien luottamukselle.

Myös halloumin suojelusäätiön uudelleenjärjestelyn tarve nostettiin esiin tehokkaan koordinoinnin, selkeiden roolien ja osapuolten välisen luottamuksen varmistamiseksi.

Charalambides Christisin toimitusjohtaja Marios Konstantinou kuvasi vuoden 2026 toimintaympäristöä erityisen vaativaksi geopoliittisen kuohunnan, korkeampien tuotantokustannusten, uusien eläintautiriskien, tiukemman EU-sääntelyn ja maailmanlaajuisen kilpailun vuoksi. Hänen mukaansa todellinen uhka on itse tuotantopohjan säilyttäminen, ei tuote tai kansainvälinen kysyntä.