Satelliittitutkimuksen mukaan yli puolta Kyproksen kolmen merensuojelualueen venenäytteistä ei voitu yhdistää alusten seurantatietoihin. Kahden viime kesän aikana satelliittikuvista tunnistettiin 2 060 venettä, joista 1 114 eli noin 54 prosenttia ei vastannut mitään automaattisen tunnistusjärjestelmän AIS:n signaalia.

Tutkimus kattoi Lady’s Milen, Latsi-Akamaksen ja Cape Grecon alueet valittuina kesäkausina vuosina 2024 ja 2025. Sen toteuttivat PERIOPSIS Ltd, Marine and Environmental Research (MER) Lab sekä Alankomaiden Twenten yliopiston Creative Technology -opiskelija Finn Lageveen.

Ilman seurantatietoja jääneet havainnot voivat liittyä lailliseen toimintaan, kuten matkailuun ja huviveneilyyn. Ne voivat kuitenkin viitata myös ilmoittamattomaan tai mahdollisesti laittomaan toimintaan merellä, kuten kalastukseen ja tavaroiden kuljettamiseen.

Suojelualueet turvaavat Posidonia oceanica -meriajokasniittyjä, jotka kasvavat niin hitaasti, että sekunneissa syntyneet vauriot voivat kestää vuosikymmeniä. Niityt toimivat merilajien lisääntymis- ja ruokailualueina, tukevat luonnon monimuotoisuutta sekä suojaavat rannikkoa ja sitovat hiiltä.

Venehavaintoja ja ympäristöministeriön Posidonia-tietoja yhdistävät lämpökartat osoittivat, että useimmissa tapauksissa suurimmat havaintokeskittymät osuivat suojeltuihin Posidonia-niittyihin.

Latsi-Akamas oli kolmesta alueesta vilkkain ja muodosti lähes puolet kaikista havainnoista molempina vuosina. Sen 1 026 havainnosta 738:lla ei ollut AIS-vastaavuutta. Cape Grecossa kirjattiin 746 havaintoa, joista 444 vastasi AIS-tietoja ja 302 ei. Lady’s Milessä havaintoja oli 288, joista 214 vastasi AIS-tietoja ja 74 ei.

Heinä- ja elokuun havainnot vähenivät kolmella alueella noin 17 prosenttia vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024. Toiminta väheni Latsi-Akamaksessa ja Lady’s Milessä, jossa pudotus oli suurin, kun taas Cape Greco pysyi pääosin vakaana. Elokuu oli vilkkain kuukausi molempina vuosina.

Noin 60 prosenttia otoksen havainnoista koski veneitä, jotka luokiteltiin havaintohetkellä paikallaan oleviksi. Tämä ei vahvista ankkurointia, mutta auttaa tunnistamaan alueita, jotka saattavat tarvita tarkempaa seurantaa. Ankkurit ja ketjut voivat vaurioittaa Posidonia-niittyjä, ja WWF:n raportit Välimeren meriajokasniityistä listaavat Kyproksen alueisiin, joihin kohdistuu suurin ankkurointipaine.

Analyysissä käytettiin PERIOPSISin tekoälypohjaista alusten tunnistuspalvelua, joka havaitsee veneitä näkyvän valon satelliittikuvista. Koska analyysi perustuu yhteen satelliittikuvaan päivässä, todellinen havaintomäärä voi olla huomattavasti suurempi kuin kirjatut 2 060.

Tiedotteen mukaan satelliittiteknologian ei ole tarkoitus korvata partiointia tai nykyisiä alusten seurantajärjestelmiä, vaan täydentää niitä itsenäisenä lisätietolähteenä. Tietojen arvioidaan antavan päättäjille ja ympäristöviranomaisille näyttöön perustuvaa tietoa veneilyn laajuudesta herkillä merensuojelualueilla ja tukevan varhaista toimintaa suojelun tehostamiseksi.