Kyproksen järjestys- ja turvallisuuspisteet ovat laskeneet alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen, kertoo World Justice Projectin (WJP) vuoden 2026 Rule of Law Index. Maa sai järjestyksestä ja turvallisuudesta 0,79 pistettä ja sijoittui maailmanlaajuisesti 45:nneksi.

Kokonaisvertailussa Kypros nousi kaksi sijaa ja oli 28:s 143 maan joukossa. Alueellisessa 31 maan ryhmässä, johon kuuluvat EU-maat, Euroopan vapaakauppaliiton maat ja Pohjois-Amerikka, Kypros jäi kuitenkin järjestyksessä ja turvallisuudessa sijalle 26 eli kuuden heikoimman joukkoon.

Järjestys- ja turvallisuuspisteet mittaavat rikollisuutta ja kansalaisten turvallisuutta, yhteiskunnallisia konflikteja sekä väkivaltaista omankädenoikeutta eli sitä, turvautuvatko ihmiset väkivaltaan riitojen ratkaisemisessa.

Kyproksen sijoitus kategoriassa on heikentynyt asteittain. Vuonna 2021 maa oli 35:s 139 maan joukossa, vuosina 2022 ja 2023 38:s, vuonna 2024 44:s ja vuosina 2025 sekä 2026 45:s 143 maan joukossa.

Kokonaispisteet olivat 0,67. Kahdeksasta arvioidusta osa-alueesta Kypros paransi neljässä ja heikkeni neljässä. Parannusta tuli korruption vähyydessä, avoimessa hallinnossa, sääntelyn toimeenpanossa ja siviilioikeudessa.

Heikennystä tuli hallitusvallan rajoitteissa, perusoikeuksissa, järjestyksessä ja turvallisuudessa sekä rikosoikeudessa. Järjestys ja turvallisuus oli osa-alueista heikoin sijoituksella 45.

WJP:n tiedotteen mukaan autoritarismi ei ole enää nouseva suuntaus vaan vakiintunut ilmiö. Yli 86 prosentissa maista oli viiden vuoden aikana jatkuvaa heikkenemistä ainakin yhdessä kolmesta autoritaarista hallintoa vastaan suojaavasta tekijästä: hallitusvallan rajoitteissa, avoimessa hallinnossa tai perusoikeuksissa. Kypros kuului näihin maihin.

Kansalaisvapauksissa Kypros pärjäsi paremmin. Ne heikkenivät 64–67 prosentissa maista, mutta Kypros ei ollut niiden joukossa.

WJP on Washingtonissa toimiva riippumaton järjestö, joka kokoaa Rule of Law Indexin vuosittain. Sen rahoittajina ovat julkiset tahot, kansainväliset järjestöt ja yksityiset säätiöt. Järjestön omien vuosien 2023–2025 tietojen mukaan julkisen sektorin rahoittajiin kuuluvat muun muassa Euroopan komissio, Yhdysvaltain ulkoministeriö, OECD ja Maailmanpankki.