Kypros perustaa työryhmän ja kartoittaa pitkäaikaishoidon tarpeet koko maassa ensimmäisinä askelina kohti hoivajärjestelmän uudistamista. Päätökset tehtiin presidentinlinnassa tiistaina pidetyssä kokouksessa.

Presidentti Nikos Christodoulides vastaanotti kokouksessa kolmen järjestön ehdotuksen valtakunnallisesta terveys- ja sosiaalipalveluiden verkostosta, jonka keskiössä on kotihoito. Suunnitelman jätti Social Alliance for the Citizen -liittouma, johon kuuluvat Kyproksen kolmannen iän observatorio, potilasjärjestöjen federaatio OSAK ja vammaisjärjestöjen keskusliitto.

Ehdotus kattaa tarpeet 18 kategoriassa ja vaatii uutta lainsäädäntöä, kansallista viranomaista, erillistä rahastoa sekä palveluverkostoa koko saarelle. Sosiaaliministeriön apulaisministeri Tina Pavlou osallistui kokoukseen, jossa ehdotus päätettiin ottaa uudistuksen suunnittelun pohjaksi.

Työryhmä arvioi ja kehittää järjestöjen suosituksia. Kartoituksessa asetetaan etusijalle ikääntyneet ja vammaiset, joilta puuttuu riittävä tuki. Aluksi työryhmään kuuluvat sosiaaliministeriön apulaisministeriö ja kolme järjestöä, ja muita tahoja liittyy mukaan käsiteltävän osa-alueen mukaan.

Ehdotettu järjestelmä kattaisi ikääntyneiden lisäksi vammaiset, muistisairaat, kroonisista sairauksista kärsivät ja kuntoutusta tarvitsevat. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin maaseutu- ja vuoristoalueisiin. Tavoitteena on pitää ihmiset tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään ja välttää myös iäkkäiden parien pakottava erottaminen.

Jokaisessa hallintoalueessa toimisi yhteisötiimejä, joihin kuuluisi lääkäreitä, sairaanhoitajia, terapeutteja, psykologeja ja muita ammattilaisia. Tiimit kävisivät kotona tarpeen mukaan ilman kiinteää vuosittaista käyntirajaa.

Järjestöt ehdottavat myös lisää yleislääkärien kotikäyntejä, kannustimia erikoislääkärien ja terapeuttien kotikäynneille yleisen terveydenhuoltojärjestelmän GHS:n kautta sekä ympärivuorokautista hoitopalvelua tilanteisiin, jotka eivät ole hengenvaarallisia. Lisäksi ehdotetaan perushoitopalvelua ja järjestettyä seurantaa sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

Ihmiset saisivat apua hygieniaan, ruokailuun, liikkumiseen ja kotitöihin. Ilman perhetukea olevat saisivat kuljetuksen lääkärikäynneille ja lääkkeet toimitettuna kotiin. Omaishoitajille tarjottaisiin koulutusta, psykologista tukea ja tilapäishoitoa. Suunnitelmaan kuuluvat myös päiväkeskukset, pienet tuetun asumisen yksiköt ja vaihtoehdot laitoshoidolle.

Kypros käyttää pitkäaikaishoitoon 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun EU:ssa osuus on 1,7 prosenttia. Rahoituksesta 60,6 prosenttia menee rahaetuuksiin järjestettyjen palveluiden sijaan, kun Euroopan keskiarvo on 25 prosenttia.

Järjestöt kuvaavat taloudellista puolta yhdeksi ehdotuksensa vakavimmista kysymyksistä. Noin joka neljäs hoidosta riippuvainen kyproslainen saa pitkäaikaishoitoa kotona tai laitoksessa, kun EU:ssa osuus on noin 35 prosenttia. Ehdotuksessa viitattujen laskelmien mukaan kohtalaisia tarpeita omaavien kotihoito voi maksaa 125 prosenttia mediaanikäytettävissä olevista tuloista ja vaikeissa tarpeissa 230 prosenttia.