Kyproksen asuntojen hinta-tulosuhde oli 91,61 pistettä vuonna 2025, kertoo Eurostat maanantaina. Lukema on 8,39 prosenttia alle pitkän aikavälin keskiarvon, jossa 100 pistettä edustaa keskiarvoa vuodesta 2000 alkaen.

Lukema pysyi lähes ennallaan verrattuna vuoden 2024 arvoon 91,63 ja vuoden 2023 arvoon 92,03. Eurostatin mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että asuminen olisi kotitalouksille edullista, sillä indeksi kuvaa hintojen ja tulojen välistä suhdetta ajan mittaan eikä asunnon ostamisen todellisia kustannuksia.

Kyproksen suhdeluku oli lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa vuosina 2016 ja 2017, jolloin se oli 99,71 ja 99,36 pistettä. Sen jälkeen lukema laski 93,13 pisteeseen vuonna 2018 ja 92,30 pisteeseen vuonna 2019, nousi 95,38 pisteeseen vuonna 2020 ja laski 89,59 pisteeseen vuonna 2021.

Vuonna 2022 suhdeluku nousi hieman 90,10 pisteeseen, ja vuodesta 2023 lähtien se on pysynyt lähes muuttumattomana 92,03 pisteessä.

Koko EU:ssa suhdeluku nousi 6,8 prosenttia vuosien 2015 ja 2025 välillä, mikä tarkoittaa, että asuntojen hinnat nousivat suhteessa kotitalouksien tuloihin. Suhdeluku nousi 17 maassa ja laski kymmenessä muussa.

Suurimman nousun kirjasi Portugali 60,8 prosentilla, jota seurasivat Alankomaat 34,3 prosentilla, Unkari 26,5 prosentilla, Tšekki 25,8 prosentilla ja Espanja 24,5 prosentilla. Suurimman laskun kirjasi Romania 42,8 prosentilla, jota seurasivat Suomi 25,2 prosentilla ja Bulgaria 16,2 prosentilla.

Eurostat korostaa, että muutokset eivät aseta maita järjestykseen asunnon ostamisen absoluuttisten kustannusten mukaan, vaan osoittavat, miten asuntojen hinnat ovat liikkuneet suhteessa kotitalouksien tuloihin.

Eurostat tunnisti kaksi ajanjaksoa, jolloin EU:n standardoitu indeksi oli selvästi pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella: vuoden 2007, jolloin se oli 7,9 prosenttia yli, ja vuoden 2022, jolloin se oli 7,4 prosenttia yli. Vuonna 2014 indeksi oli 6,4 prosenttia alle keskiarvon. Vuoden 2022 huipun jälkeen indeksi laski vuosina 2023 ja 2024, ja vuonna 2025 se oli vain 0,03 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

Eurostatin mukaan hinta-tulosuhde on yksi indikaattori, jota käytetään asuntomarkkinoiden tilan arviointiin ja mahdollisten makrotaloudellisten epätasapainojen tunnistamiseen. Se nousee, kun asuntojen hinnat nousevat tuloja nopeammin, ja laskee, kun ne nousevat hitaammin.

Asumisen kohtuuhintaisuus riippuu myös siitä, kuinka monta vuotta tuloja tarvitaan asunnon ostamiseen, asuntolainan rahoituskustannuksista ja nykyisistä asumiskustannuksista suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Pelkät luvut eivät siis riitä osoittamaan, onko asunnon ostaminen helpottunut vai vaikeutunut kotitalouksille Kyproksella.