Ei ole selvää, milloin suu- ja sorkkataudin vuoksi suljetut karjatilat voivat aloittaa toimintansa uudelleen, kertoi eläinlääkintäpalvelujen johtaja Christodoulos Pipis parlamentin valtiovarain- ja budjettivaliokunnalle. Hänen mukaansa jotkin tilat olivat valmiita aloittamaan uudelleen, mutta toiset viljelijät suhtautuivat asiaan täysin välinpitämättömästi.

Sairauden vuoksi kärsineistä 126 viljelijästä 57 on ilmoittanut tilansa olevan valmis uudelleenaloitukseen, valiokunnalle kerrottiin. Suu- ja sorkkatauti hallitsi maatalous-, maaseudun kehittämis- ja ympäristöministeriön vuoden 2027 budjetin käsittelyä.

Pipis vastasi ELAM-puolueen kansanedustajan Linos Papayiannisin kysymykseen ja viivästyksiä koskevaan kritiikkiin. Hän sanoi, ettei prosessi riipu yksin eläinlääkintäpalveluista.

Valiokunnalle kerrottiin, että yhteistyön puute sekä viivästykset tiettyjen naapuritilojen puhdistamisessa ja sopeuttamisessa hidastavat uudelleenaloitusta alue kerrallaan. Eläinlääkintäpalvelut oli kuitenkin toteuttanut tarvittavat toimet oman toimivaltansa puitteissa.

Maatalousministeri Christos Senekis sanoi ministeriön pitävän karjatalouden tukemista erityisen tärkeänä taudinpurkauksen jälkeen. Karjojen uudelleenrakentamisessa käytettäisiin korkean geneettisen arvon eläimiä, parempaa lisääntymisen hallintaa ja järkevämpää karjatilojen sijainnin suunnittelua.

Senekis lisäsi, että vuonna 2027 ministeriö jatkaa taudin torjuntaa toistuvilla rokotuksilla ja merkittävällä tuella kärsineille viljelijöille. Ministeriö pyrkii tavoitteisiinsa painottaen ennaltaehkäisyä, vesipulan sietokykyä ja perustuotannon tukemista mitattavilla tuloksilla.

Ministeriön vuoden 2027 budjettiehdotus on 532 miljoonaa euroa, mikä on 3,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2026. Yhteisrahoitteisten varojen kanssa summa nousee 580 miljoonaan euroon. Vesiturvallisuus säilyy keskeisenä painopisteenä ja saa 43 prosenttia budjetista, ja noin 230 miljoonaa euroa on varattu suolanpoisto- ja vesihankkeisiin.