Tilanne on monimutkainen
Ostavatko ulkomaalaiset kiinteistöjä Kyprokselta kiihtyvään tahtiin? Kyllä, luvut osoittavat tämän kiistatta. Onko tilanne karannut käsistä, nostaen kiinteistöjen hintoja muilta ja aiheuttaen jopa turvallisuusriskejä ”arkaluonteisten” alueiden läheisyydessä, kuten jotkut poliitikot väittävät? Tähän vastaus ei ole yhtä selvä.

Keskustelu aiheesta roihahti uudelleen parlamentissa tällä viikolla, kun kansanedustajat ja hallitus työskentelevät yhdessä lakimuutosten parissa tavoitteenaan rajoittaa ulkomaalaisten kiinteistönhankintoja.

Cyprus Mailin tietojen mukaan termi ”ulkomaalaiset” viittaa tässä yhteydessä henkilöihin, jotka eivät ole EU-kansalaisia.

Parlamentissa eräs Akel-puolueen kansanedustaja väitti, että ulkomaalaisten osuus kaikista kiinteistökaupoista on nykyään puolet. Hän kehysti asian kansallisen turvallisuuden kysymykseksi ja totesi ulkomaalaisten ostavan maata arkaluonteisten kohteiden, kuten tulitaukolinjan, sotilasalueiden, lentokenttien ja satamien, läheisyydestä.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita
•
Hallitus ryhtyy toimiin ulkomaalaisten kiinteistöostojen rajoittamiseksi
•
Limassol ja Pafos selittävät kaksi kolmasosaa Kyproksen kiinteistökaupan kasvusta
•
Ministeriö selventää uusia kohtuuhintaisen asumisen hankkeita
•
Pafoksella Kyproksen korkeimmat uudisasuntojen hinnat markkinoiden hidastumisesta huolimatta
•
Kyproksella tehtiin 13 288 kiinteistökauppaa kahdeksassa kuukaudessa; Larnacan kauppamäärät kasvoivat 35 % elokuussa, kun taas Limassolissa ne laskivat
•
Sijoittajat uskovat Kyprokseen, mutta energialaskut ja byrokratia heikentävät houkuttelevuutta
Sama kansanedustaja väitti myös, että massiiviset ostot ovat nostaneet hinnat tasolle, jolla paikalliset ostajat eivät enää pysty kilpailemaan – näkemys, jonka myös muut jakavat.

Kysyimme sisäministeri Constantinos Ioannoulta, onko lakimuutosten parlamentin täysistuntoon äänestettäväksi viemiselle asetettu aikataulua. ”Se ei riipu meistä [hallituksesta], vaan parlamentista.”

Hän vahvisti, että hallituksen laatimiin muutoksiin sisältyy kielto ostaa maata sotilastukikohtien läheisyydestä. Tämä rajoitus koskisi hänen mukaansa vain muita kuin EU-kansalaisia. Lisäksi ehdotetaan rajoituksia maatalousalueiden maanhankintaan – jälleen koskien muita kuin EU-kansalaisia.

Lentokenttien osalta ministeri totesi, että maanhankintaa tai rakentamista koskevia rajoituksia on jo voimassa tietyn etäisyyden päässä tällaisista kohteista. Nämä rajoitukset koskevat kaikkia – olipa kyseessä kyproslainen, EU-kansalainen tai muun maan kansalainen. Puolet kaupoista ulkomaalaisten tekemiä
Saadaksemme vivahteikkaamman ja yksityiskohtaisemman kuvan asiasta käännyimme kiinteistöalan asiantuntijan puoleen. Kiinteistöalan data-analytiikkaan erikoistuneen Ask Wire -yhtiön toimitusjohtaja Pavlos Loizou korosti, että terminologian on oltava oikea ja eri asioiden välillä on tehtävä ero.

Kysyimme Loizoulta, pitääkö paikkansa, että puolet kiinteistökaupoista koskee ulkomaalaisia. ”Väite on yhtä aikaa sekä oikea että väärä.”

Paikalliset ja ulkomaalaiset ostavat erityyppisiä kiinteistöjä
Kiinteistörekisteri raportoi kahdesta eri tapahtumasta. Ensimmäinen on kauppasopimuksen kirjaaminen. Tämä liittyy usein uusiin tai rakenteilla oleviin kohteisiin, joille ei ole vielä olemassa erillistä omistusoikeustodistusta, vaikka tilanne voi syntyä myös muissa kaupoissa, joissa omistusoikeuden siirto tapahtuu viiveellä.

Toinen raportoitava tapahtuma on toteutunut kauppa tai omistusoikeuden siirto, jolloin laillinen omistusoikeus siirtyy kiinteistörekisterissä.

”Sama kiinteistö voi siis näkyä ensin sopimuksena ja myöhemmin omistusoikeuden siirtona. Näitä kahta lukua ei pidä laskea yhteen eikä pitää toisiaan vastaavina.”

Vuonna 2025 ulkomaalaisten tekemiä kirjattuja sopimuksia oli 7 255, kun sopimuksia yhteensä oli 18 114. Tammi–elokuussa 2026 vastaavat luvut olivat 5 562 ja 13 288.

”Suuntaus on todellinen”, Loizou totesi. ”Ulkomaalaisten tekemien sopimusten määrä kasvoi 16,5 prosenttia vuonna 2025, kun taas koko sopimusmarkkina kasvoi 14,7 prosenttia. Tammi–elokuussa 2026 ulkomaalaisten tekemien sopimusten määrä oli noin 20,4 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuonna 2025.”

Silti väite ”puolet kaikista kaupoista” on harhaanjohtava.

Uusin arvioitu osuus on noin 42 prosenttia, ei 50 prosenttia. Ulkomaalaisille ostajille siirtyneiden kiinteistöjen osuus pysyy lähellä 20 prosenttia.

”Jos suunniteltu lainsäädäntö koskee EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, vastaava sopimusosuus on noin 27 prosenttia, kun taas EU:n ulkopuolisille ostajille siirtyneiden kiinteistöjen osuus on vain noin 10–12 prosenttia.”

Tilastot kattavat talot, asunnot, pellot, rakennusmaat ja liikekiinteistöt.

Ketkä ostavat? Mutta kuinka suuri osa myynneistä liittyy yksityishenkilöihin ja kuinka suuri yrityksiin?

Loizou sanoi, että yksityishenkilöiden ja yritysten välinen ero ei ole tiedossa, koska julkaistut kiinteistörekisterin tilastot eivät sitä tarjoa. Ne eivät myöskään tunnista kyproslaisen tai EU:n yrityksen todellista tosiasiallista omistajaa.

"Minulla ei ole tietoa siitä, että kiinteistörekisteri rekisteröisi liiketoimia virheellisesti. Jos 'hömpöilyllä' tarkoitat rakenteita, jotka tekevät lopullisen omistajuuden seuraamisen vaikeaksi, niin kyseessä on aitoja ja pitkäaikaisia ​​sokeaa pistettä."

Esimerkiksi yritys voi omistaa kiinteistön, kun taas sen osakkeet vaihtavat omistajaa. Rekisteröity kiinteistön omistaja ei vaihdu. Myös EU:n ulkopuolinen henkilö voi sijoittaa kyproslaisen tai toisen EU:n yrityksen kautta. Ja talletetun kauppasopimuksen mukaiset oikeudet voidaan siirtää...